Pääsiäinen 2025 Suomessa on paljon enemmän kuin vain juhla – se on ajankohta, joka kietoutuu syvälle kansan traditioihin, uskontoon ja luontoon. Se on ajatusrauhasta ja kevään heräämisestä. Kolme pääpäivää – Pitkäperjantai, Pääsiäispäivä ja Toinen Pääsiäispäivä – muodostavat kokonaisuuden, joka on yhtä aikaa syvällinen ja kevyt, juhlallinen ja henkilökohtainen. Näillä päivillä on oma tunnelmansa ja merkityksensä, ja ne kietoutuvat yhteen luoden suomalaisen pääsiäiskokemuksen, joka vie meidät sekä historiaan että nykyhetkeen.
| Viikot | Päivämäärä | Päivä | Juhlapäivät |
|---|---|---|---|
|
16 |
18. Huhtikuuta 2025 |
Perjantai |
Pitkäperjantai |
|
16 |
20. Huhtikuuta 2025 |
Sunnuntai |
Pääsiäispäivä |
|
17 |
21. Huhtikuuta 2025 |
Maanantai |
Toinen Pääsiäispäivä |
Pitkäperjantai – Hiljaisuuden ja Muiston Päivä
Pitkäperjantai on pääsiäisen alku ja monelle suomalaiselle päivä, jolloin kiireet jäävät taakse ja hiljaisuus täyttää ilman. Se on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistopäivä, ja sen mukana kulkee raskas, pohdiskeleva tunnelma. Suomessa tämä päivä näkyy konkreettisesti: monet kaupat sulkeutuvat, julkisissa tiloissa vallitsee rauhallisuus ja useimmat vetäytyvät koteihinsa tai kirkkoon. Itse muistan lapsuudesta, miten mummo kielsi leikkimästä ulkona – “Tänään ollaan rauhassa”, hän sanoi. Se tuntui silloin tylsältä, mutta nyt arvostan sitä hiljaisuutta, jonka Pitkäperjantai tuo kiireen keskelle.
Tämä on myös paaston aika, ja ruokapöydässä vallitsee yksinkertaisuus. Kalaruuat, kuten silakka tai lohi, korostavat paaston henkeä, ja perinteinen mämmi, vaikka sen ulkonäkö jakaa mielipiteitä, vie meidät suoraan juurille. Se on tumma, mausteinen ruoka, joka muistuttaa päivän vakavuudesta. Se on hiljentymisen hetki ennen pääsiäisen riemua.
Pääsiäispäivä – Valon ja Ilon Juhla
Kun Pitkäperjantain hiljaisuus väistyy, Pääsiäispäivä tuo tullessaan riemun ja valon. Se on juhla Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja tunnelma on aivan toinen: kirkot täyttyvät valkoisista liljoista ja iloista virrestä. Tämä on päivä, jolloin koko perhe kokoontuu yhteen, ja monet suomalaiset nauttivat juhla-aterian, jossa karitsanpaisti on keskiössä. Sen rinnalla tarjoillaan perinteisiä perunalaatikkoja, hapankaalia ja kevätsalaatteja.
Minulle Pääsiäispäivä on aina ollut herkkujen aikaa – suklaamunia ja raikasta kevätsalaattia. Lapset tuovat tähän päivään oman värinsä virpomalla. Pukeutuneina värikkäisiin huiveihin ja poskipäät koristeltuina pääsiäisnoitina he kiertävät ovilla ja lausuvat virsityksiään: “Virvon varvon, tuoreeks terveeks…” Tämän perinteen kautta yhdistyy vanha kansanuskonto kristillisiin elementteihin, ja pääsiäinen saakin maagisen sävyn, jossa leikki ja kevään odotus sekoittuvat.
Luonto heräilee, ja jos lumi sulaa, voi jo haaveilla rairuohon vihertymisestä ikkunalaudalla. Tämä päivä on toivon ja uudistumisen aikaa, joka tuntuu kevyeltä ja elämäniloiselta.
Toinen Pääsiäispäivä – Lempeä Lasku Arkeen
Pääsiäisen kruunaa Toinen Pääsiäispäivä, maanantai, joka tarjoaa rentouttavan vastapainon edellispäivien juhlalle. Kristillisesti tämä päivä muistuttaa Jeesuksen ilmestymisestä opetuslapsilleen, mutta monille suomalaisille se on enemmänkin hetki rauhoittua ja nauttia vapaapäivästä. Itse käytän usein tämän päivän löhöilyyn tai ulkoiluun, riippuen siitä, paistaako aurinko vai sataako räntää.
Päivä on kuin pehmeä kädenojennus kevääseen. Perheissä saatetaan vielä nauttia edellispäivien herkkuja, kuten kylmää karitsapaistia tai pashaa, ja lapset saavat loppuun syödä karkkisaaliinsa. Joskus pääsiäisen viimeinen suklaamuna tulee nautittua juuri tänä päivänä – se on pieni hetki, joka tuo mukanaan rauhaa ja tyytyväisyyttä.
Loppupohdinta
Pitkäperjantai, Pääsiäispäivä ja Toinen Pääsiäispäivä ovat kuin kolmen näytöksen näytelmä: suru, ilo ja rauha. Suomessa nämä päivät tuovat hengähdystauon, joka yhdistää vanhat perinteet ja modernin elämän. Ne muistuttavat meitä siitä, että elämässä on tilaa monenlaisille sävyille: hiljentymiselle, ilolle ja kevään ensimmäisille merkeille. Vaikka pääsiäinen muuttuu ajan myötä – kaupunkien vilinä ei katoa samalla tavalla kuin ennen ja suklaamunat voivat joskus kilpailla perinteiden kanssa – se on edelleen aika, jolloin arki pysähtyy hetkeksi.
Olen itse aina odottanut pääsiäistä – se on juhlien, perheen ja uuden elämän aikaa. Pääsiäisen kauneus piilee sen ristiriidoissa, ja se muistuttaa, että kevät ei ole vain luonnon ihme, vaan myös sisäinen uudistuminen. Ja toki, se on myös loistava syy syödä liikaa suklaata!